Level(s) on Euroopan Unionin luoma standardi, jonka tavoitteena on ohjata rakentamista ja laajamittaisia korjaushankkeita mahdollisimman vastuulliseksi. Level(s) pitää sisällään kuusi tavoitetta ja niiden sisällä on 16 mittaria, joilla mitataan tavoitteiden saavuttamista. Tutuin on varmasti ensimmäinen tavoite eli rakennusten koko elinkaaren hiilijalanjäljen pienentäminen. Muita tavoitteita ovat mm. veden käytön vähentäminen, viihtyiset ja hyvän sisäilman rakennukset, koko elinkaaren materiaalikustannusten pienentäminen, paremmin muuttuvaa ilmastoa sietävät rakenteet sekä kierrätettävät ja mahdollisimman hyvin kestävien materiaalien valinta.
Suomeen Level(s) tulee vaikuttamaan rakentamisen markkinoilla vuonna 2025, jolloin viimeistään vähähiilisen rakentamisen tavoitteet vieritetään rakennusmääräyksiin ja kaikilta uudisrakennuksilta tullaan vaatimaan esimerkiksi koko rakennuksen elinkaaren osalta hiilijalanjälkiselvitystä. Aiemmin rakennusten osalta on keskitytty enemmän energiatehokkuuteen, nyt tavoitteena on keskittyä koko rakennuksen elinkaareen. Rakennusalalla on edessä jälleen uusia muutoksia, sillä ristiriitaa on löydettävissä tämän päivän rakennustavalla ja Level(s)-standardin vaatimuksilla. Esimerkkejä:
- Talopakettien ulkoinen design
Talotoimittajien suunnittelijoilla on edessä koulunpenkillä istumista ja Level(s)in tavoitteisiin tutustumista, sillä moni tämän päivän talomalli rikkoo räikeästi osia Level(s)in tavoitteita. Viides Level(s)in tavoite on huomioida ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sääilmiöt talojen ulkomuodoissa ja designissa. Uusissa talomalleissa on usein todella kapeat räystäät, jotka altistavat talon ulkokuoren yhä uleistyville rankkasateille. Tämä on myös tunnistettu yhdeksi ongelmakohdaksi uusissa ja vanhoissakin taloissa. Myös tummat ulkopinnat, lähes mustat, tulevat aiheuttamaan ongelmia kun ilmasto lämpenee ja talot muuttuvat kuin pätseiksi.
2. CLT-rakentamisen yleistyminen
Päärakennusmateriaalilla ei vielä juuri ole merkitystä muuta kuin hinnan ja mieltymysten osalta; ihmiset valitsevat rakennusmateriaalikseen sen, mikä miellyttää niitä eniten omassa budjetissaan. Mutta todellisuudessa puu (huolimatta siitä että se sitoo hiiltä) on huonompi kuin CLT (joka on kierrätettävää, ristiinliimattua massiivipuuta) ja kivitalot tai betoni on huonoin ilmastovaikutuksiltaan erityisesti kun tarkastellaan koko elinkaarta. Kun katse siirtyy koko rakennuksen elinkaareen, tulisi materiaalien olla mahdollisimman kierrätettäviä ja vähähiilisiä sekä niiden käyttö tulisi aiheuttaa mahdollisimman vähän ekologista taakkaa ympäristölle. Tällä hetkellä silti CLT on minimaalinen rakennusmateriaali verrattuna maailman yleisimpään rakennusmateriaaliin, betoniin.
3. Betonista ei päästä eroon vähään aikaan jos koskaan
Betoni on silti yksi kustannustehokkaimmista, saavutettavimmista ja kestävimmistä rakennusmateriaaleista ja vielä on kaukana ne betonin korvikkeet, jotka voisivat ottaa haltuun ykköspaikan. Betoni on silti yksi pahimmista ympäristön saastuttajista hiilidioksidipäästöjen osalta, sillä sen aineosan sementin valmistuksessa syntyy paljon hillidioksidia. Huomion arvoista on, että kun googlettaa betonin ympäristövaikutuksista, kyseistä materiaalia myyvät ja sitä lobbaavat tahot nousevat korkealle hakutuloksissa. Oikeaa ja objektiivista tietoa kannattaa silti hakea hieman syvemmältä verkon syövereistä.
4. Inflaatiopeikko – nostaa rakennuskustannuksia ja vihreät arvot unohtuvat
Kun rakennuskustannukset ovat nousseet vuodessa virallisesti lähes 10%, on selvää että kustannussäästöjä haetaan sieltä mistä saadaan; sekä myyjien että ostajien toimesta. Monesti ympäristöystävälliset ratkaisut ovat edelleen kalliimpia kuin fossiilisiin polttoaineisiin lepäävät tai ympäristöä saastuttavat vaihtoehdot. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta kiistatta herää ajatus että miksi maalämpöön ja aurinkopaneeleihin ei kohdistu samalaisia tukia tai tukimuotoja kuin sähköautoiluun, sillä talojen omavaraisuus lähes päästöttömillä energiaratkaisuilla tekisi Suomesta edelläkävijämaan.
Minna
