Nostaa taloyhtiön arvoa

Kannustaa muutokseen

Isännöitsijälle, sijoittajalle, kiinteistövälitykseen

Vähentää energiakulutusta

Kuinka asumisen hiilijalanjälki lasketaan?

Asumisen hiilijalanjälkiraportti pohjautuu Green Building Council Finlandin rakennuksen elinkaarimittareihin. Asumisen hiilijalanjäljen pohja on mittareissa ”käytön hiilijalanjälki” sekä ”energian kulutus”.  Kiinteistön todellinen energiakulutus lasketaan energiakulutus-mittarin mukaisesti ja luvut siirretään suoraan hiilijalanjäljen laskentaan energian osalta.

Jokaiselle päästöosiolle on laskettu päästökerroin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) tai Motivan päästökertoimien mukaisesti.

Pääasiassa asumisen jalanjälki ei ole henkilökohtaisen asumisen jalanjäljen mittaaja vaan koko kiinteistön jalanjäljen mittari. Se toimii myös koko yhteisölle kannustimena pyrkiä pienempään hiilijalanjälkeen, kun asumisen hiilijalanjäljellä on selkeä luku, mittari ja tavoite.

Asumisen hiilijalanjälkiraportti on käyttökohteen tarpeen mukaan tarvittaessa sääkorjattu eli hiilijalanjäljessä on huomioita kiinteistön vuotuiset säävaihtelut ja laskettu sääkorjattu lämpöenergian kulutus. Tällöin hiilijalanjälkiraportti on vertailukelpoinen aiempiin vuosiin nähden, sillä vuosissa on merkittäviä eroja (kylmä vs. lämmin talvi).

Energiankulutus – miten se lasketaan asumisen hiilijalanjälkiraportissa?

Energiankulutus-mittari mittaa sekä kiinteistösähkön että käyttäjäsähkön. Eli koko kiinteistössä käytettävän sähkönkulutuksen yhteensä. Energiankulutus-mittarin tietojen saaminen saattaa edellyttää asukaskyselyn tekemistä, jossa kysytään sekä vuoden energiankulutuksen määrä että se, onko ostettu energia vihreää sähköä vai ei. Luonnollisestikaan tätä tietoa ei ole pakko luovuttaa, jolloin laskenta tehdään saatujen tietojen pohjalta arvioiden. Kerromme aina hiilijalanjälkiraportissa myös tietojen tarkkuuden ja miten se on saatu. Kaikki luovutettu tieto on anonymisoitu eikä sitä koskaan käsitellä erikseen muissa yhteyksissä. Sähkönkulutus ja ostosähkön vihreys käsitellään vain koko kiinteistön hiilijalanjäljen laskentaa varten, eikä tietoja yksilöidä asuntokohtaisesti.  

Kiinteistön yleistilojen sähkön kulutustiedot saadaan luonnollisesti isännöitsijältä tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalta. Eri sähkön tuotantomuodot merkitään eri kohtaan taulukkoa. Huomionarvoista on, että käyttäjäsähkö tässä tapauksessa tarkoittaa lähinnä valaistukseen ja saunaan menevää sähköä. Lämmityssähkö lasketaan kiinteistösähköön. Jos käyttäjäsähköä ei ole eriteltävissä, sen osalta merkitään nolla ja tämä kerrotaan jalanjälkiraportissa. Lämmityssähkö merkitään energiankulutus-mittariin erikseen ja lämmityssähkö (ostoenergia, lämpöpumput) on osa kiinteistösähköä. Jos kiinteistöllä on omavaraisenergiaa tai/ja se myy energiaa takaisin sähköverkkoon, merkitään myös nämä hiilijalanjälkiraportin energiankulutus-taulukkoon.

Energiakulutustaulukko, lähde: figbc.fi

Asumisen hiilijalanjälki -miten se lasketaan?

Asumisen hiilijalanjäljen laskenta pohjaa Green Building Council Finlandin käytön hiilijalanjälki-mittariin. Asumisen hiilijalanjälkiraportit on myös sääkorjattuja jos tarkoituksena on hyödyntää sitä kiinteistön kehittämiseen, sillä sääkorjaus mahdollistaa raporttien vertailun toisiinsa nähden. Jos raportti on sääkorjattu, se lukee jo heti raportin nimessä. Jos raportti ei ole sääkorjattu, sen vertailtavuus aiempiin vuosiin heikkenee. Jos raportti tehdään kiinteistövälittäjille tai sijoittajille myyntiä varten, raportti ei ole sääkorjattu vaan se sisältää aina mitatut tulokset ja on julkinen.

Asumisen hiilijalanjälkiraportti on Polarfox Oy:n tuottama raportti, jossa huomioidaan myös taloyhtiön energiatodistuksessa laaditut ehdotukset, joiden pohjalta voidaan laskea tavoitteita hiilijalanjäljen laskemiselle. Tyypillisimpiä toimenpiteitä ovat ikkunoiden tiivistys, lämmitysjärjestelmän vaihto, ilmalämpöpumppujen asennus, veden käytön muutokset tai vihreään energiaan siirtyminen. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat taloyhtiökohtaisia mutta ne tarjoavat konkreettiset ja selvät askeleet kohti hiilineutraalia asumista selkeillä tavoitteilla.

Hiilijalanjälkiraportti erottelee taulukkoon seuraavat päästölähteet:

Päästölähde

Scope

Lisätietoja

kg Co2 ekv (päästöt hiilidioksidiekvivalenttina)

Kaukolämpö

2

Annetaan tarvittaessa

 

Kaukojäähdytys

2

Tarvittaessa

 

Polttoaineet, lämmitys

1

Pakollinen

 

Kiinteistösähkö

2

Tieto jos on vihreää sähköä

 

Käyttäjäsähkö

2

Tieto jos on vihreää sähköä

 

Jätehuolto

3

Vapaaehtoinen

 

Kylmäaineet

1

Pakollinen

 

Polttoaineet, oma kalusto

1

Pakollinen, esim. oma auto, oma traktori, työajoneuvo

 

Polttoaineet, muu kalusto

3

Vapaaehtoinen, esim.

 

Ylläpito, hallinto

2,3

Vapaaehtoinen, esim. isännöitsijän ja hallituksen kokoontumiseen liittyvät päästöt

 

Päästöt kaikki yhteensä

   

Esim. Kaukolämmöllä, suoralla sähkölle, maalämmöllä sekä ilmavesilämpöpumpulla kaikilla on omat päästökertoimensa. Omavaraisenergia kuten tuuli- tai aurinkosähkö ne pienentävät ostettavan energian määrää ja niiden suorat päästöt on nolla. Jos taas ostettu energia (ns. vihreä sähkö) on tuotettu aurinko- tai tuulivoimalla, näiden suorat päästöt ovat 0 mutta jonkin verran syntyy epäsuoria päästöjä. Otamme huomioon nämä kaikki laskelmissamme.

Kiinteistössä käytettyjen polttoaineiden osalta lasketaan käytettyjen polttoaineiden lämpöarvoa.

Ota yhteyttä