Elinkaariajattelu
Rakennuksen elinkaarimalli tukee kiertotalouden periaatteita; se mistä kaikki lähtee, se myös siihen palaa. Perinteisen elinkaarimallin kohdalla asunnon ns. arvo on korkeimmillaan keskellä ympyrää, kun talo on rakennettu ja siinä on asuttu vasta vähän aikaa.
Kestävän elinkaarimallin mukaisesti rakennus kestää pitkään (rakennettu kestävistä materiaaleista) ja sen materiaalit on kierrätettäviä, jolloin purkuvaiheessa ei juuri jätettä synny.
Kun näkökulma vaihtuu puoliympyrästä koko ympyräksi, lähtökohta kaikkeen rakentamisesta materiaaleihin ja elämiseen muuttuu.
Kestävä ja vähähiilinen rakentaminen
Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on asettanut eri elämän osa-alueille selkeät reunaehdot. Tavoitteeseen päästäkseen tulee erityisesti asumisen että liikennesektorin tehdä merkittäviä muutoksia, sillä nämä muodostavat noin 60% Suomen hiilijalanjäljestä. Liikennesektoria ohjataan yhä vahvemmin uusiutuviin energialähteisiin ja asumisessa ja rakentamisessa Suomen Ympäristöministeriö on laatinut Vähähiilisen rakentamisen ohjeistuksen. Ohjeistuksen kaavaillaan muuttuvan pakottavaksi jo lähivuosina, jolloin jokaiselle uudisrakennukselle sekä laajalle korjaushankkeelle tulee laatia elinkaaren hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki -selvitys. Tätä varten Suomessa on valmistunut juuri rakentamista varten laadittu päästötietokanta.
Rakentamisen hiilijalanjäljen laskentaan voidaan käyttää LCA -arviointiohjelmaa, joka tekee hiilijalanjäljenlaskennasta nopeaa ja automatisoitua. Hyvä rakentamisen LCA-ohjelma on integroitu sekä rakentamisen toiminnanohjausjärjestelmään että päästötietokantaan. LCA-mallia noudattaa myös Suomen Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen arviointityökalu, johon voi materiaaliluettelon, rakentamisen osa-alueet alusta loppuun eli purkamiseen ja lopputulokset.
Hiilineutraalius
Suomen Eduskunnan tilaamassa Ympäristöministeriön selonteossa Ilmastovuosikertomus 2021 tavoitteeksi on määritetty Suomelle hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen hiilinegatiivisuus.
”Hiilineutraaliudessa keskeistä on hiilinielujen oletettu määrä vuonna 2035, joka määrittelee vaadittavien päästövähennysten suuruusluokan. Hiilineutraaliustavoitteen tarkastelussa voidaan käyttää laskentaoletuksena maankäyttösektorin nettonielun tasoa -21 Mt CO2 -ekv., kuten tehtiin vuoden 2020 ilmastovuosikertomuksessa. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2035 Suomen päästökauppa- ja taakanjakosektorien yhteenlaskettujen päästöjen tulee olla enintään 21 Mt CO2 -ekv., eli 70 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Mikäli maankäyttösektorin nettonielu jää esitettyä tasoa
matalammaksi, tarvitaan päästövähennyksiä muilla sektoreilla enemmän.”
Rakentaminen ja asuminen päästökaupassa ja taakanjakosektorissa
Huomionarvoista on, että rakentamisen ja asumisen päästöt jakautuvat sektoreiden kesken. Päästökauppaan lasketaan suuret teollisuus- ja energiatuotantolaitokset sekä Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne. Eli sähköntuotantolaitokset ja sähkön käyttö lasketaan päästökauppaan.
Taakanjakosektoriin lasketaan taas rakennusten lämmitys mutta lämmitykseen liittyvän sähkönkulutuksen päästöt ja valtaosa kaukolämmöstä ovat päästökaupan puolella.
Rakennusten lämmitysten päästöt laskusuunnassa
Suomalaisten rakennusten lämmittämisestä syntyy yhä vähemmän päästöjä. Syynä on erityisesti öljylämmityksestä luopuminen että energiatehokkaammat talot ( Ympäristöministeriön Ilmastovuosikertomus 2021 ) ”
