KESTÄVÄ KEHITYS
Peruskäsitteet ja standardit
Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) astuivat voimaan vuoden 2016 alussa. Ne sitovat niin köyhiä kuin rikkaitakin maita eli ne ovat universaaleja. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon.
Kestävän kehtiyksen tavoitteita on yhteensä 17. Alatavoitteita on yhteensä 169.
GHG Protocol luo kattavat maailmanlaajuiset standardoidut puitteet yksityisen ja julkisen sektorin toiminnasta, arvoketjuista ja lieventämistoimista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) mittaamiseksi ja hallitsemiseksi.
GHG Protokolla mahdollistaa standardisoitujen toimialakohtaisten pohjien käytön mm. hiilijalanjälkiraporttien laatimiseen.
GHG Protocol tarjoaa maailman laajimmin käytetyt kasvihuonekaasujen kirjanpitostandardit. GHG:n yritysten kirjanpito- ja raportointistandardi tarjoaa kirjanpitoalustan käytännössä kaikille yritysten kasvihuonekaasujen raportointiohjelmille maailmassa.
Vuonna 2016 tehdyn kyselyn mukaan 92 % vastanneista Fortune 500 -yrityksistä käytti GHG-protokollaa suoraan tai epäsuorasti GHG-protokollaan perustuvan ohjelman kautta.
Global Reporting Initiative (GRI) on kansainvälinen aloite, jonka tavoitteena on luoda yleisesti hyväksytty toimintamalli yhteiskuntavastuun raportointiin.
ESG (Environment, Social and Governance) raportit eli vastuullisuusraportit ohjaavat yritysten ja yhteisöjen strategiaa kohti kestävämpää yhteiskuntaa.
Vastuullisuusraportti on konkreettinen yrityksen dokumentti, joka toimii yrityksen strategiaa ohjaavana raporttina.
KESTÄVÄ KEHITYS
Taloyhtiöt ja kiinteistöbisnes
Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi pystyisi saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, on myös rakennussektorin päästöjä vähennettävä. Rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen rinnalla tulisikin seurata rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä.
Kun uudisrakentamisessa on vuonna 2018 uusien energiamääräysten myötä siirrytty lähes nollaenergiarakentamiseen, on uudisrakentamisen energiatehokkuuteen jäänyt vain niukasti varaa vähentämiselle.
Vähähiilisen rakentamisen tiekartta on Suomen ympäristöministeriön laatima ohjeistus, jonka avulla pyritään koko rakennuksen elinkaaren vähähiilisyyteen rakentamisen materiaaleista rakentamisen purkamiseen.
Asuminen tuottaa 30% hiilijalanjälkipäästöistämme, sillä on merkitystä, missä asut ja miten asut.
Hiilijalanjälkilaskelma pohjautuu GHG standardiin eli viralliseen kasvihuonekaasupäästöjen / hiilidioksipäästöjen sertifioituun menetelmään.
ESG (Environment, Social and Governance) raportit eli vastuullisuusraportit ohjaavat yritysten ja yhteisöjen strategiaa kohti kestävämpää yhteiskuntaa.
Vastuullisuusraportti on konkreettinen yrityksen dokumentti, joka toimii yrityksen strategiaa ohjaavana raporttina.
Taloyhtiön vastuullisuusraportti rakentuu energiatodistuksen, tilinpäätöksen, PTS:n ja hiilijalanjälkiraportin pohjalle.
